9.11.2005

Asian aikaisempi käsittely

Puumalan kunnanvaltuusto on 23.9.2002 hyväksynyt Puumalan kunnan Rokansalon kylässä sijaitsevaa Lietsalmen tilaa RN:o 3:12 koskevan ranta-asemakaavan.

Kaava-alue, jonka pinta-ala on noin 45 hehtaaria, sijaitsee Saimaan Lietveden alueella olevan Rokansaaren koillisosassa. Kaava-alueeseen kuuluu Rokansaaren Enolampeen ja Saimaaseen rajautuvaa rantaviivaa yhteensä noin 3 800 metriä, josta noin 1 800 metriä sijaitsee Saimaan puoleisella ranta-alueella.

Kaavassa on osoitettu Saimaan rannalle Rokansaaren koillis- ja itäpuolelle yhteensä kaksitoista rakennuspaikkaa. Rakennuspaikat on sijoitettu kahteen loma-asuntojen korttelialueeseen (RA/s). Kaava-alueen pohjoisosassa sijaitseva Rokansaaren Enolammen ja Saimaan välinen kannas on osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR). Mainitun kannaksen Saimaan puoleiselle rannalle on osoitettu venevalkama (LV-2). Muu osa kaava-alueesta on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on ympäristöarvoja (MY).

Etelä-Savon ympäristökeskus, Metsähallitus, A ja B ovat valittaneet kunnanvaltuuston päätöksestä Kuopion hallinto-oikeudelle ja vaatineet, että kunnanvaltuuston päätös kumotaan.

Ympäristökeskus on vaatimuksensa tueksi esittänyt muun ohella, että ranta-asemakaavan hyväksyminen ei ole alueen luonnonarvot huomioon ottaen perustunut riittäviin ympäristöselvityksiin. Alue on sisällytetty Natura 2000 -kohteeseen. Selvityksistä ei esimerkiksi ilmene, missä luontoselvityksessä mainitut luontodirektiivin luontotyypit esiintyvät. Myös saimaannorpan esiintymistä lähialueilla on selvitettävä tarkemmin.

Metsähallitus on vaatimuksensa tueksi esittänyt muun ohella, että ranta-asemakaavaa laadittaessa ei ole otettu riittävästi huomioon alueen luonnonarvoja, kun otetaan huomioon alueen sisältyminen Natura 2000 -kohteeseen sekä aluetta koskeva seutukaavan aluevaraus (SL). Erityisesti saimaannorpan suojeluun ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota.

A ja B ovat vaatimustensa tueksi esittäneet muun ohella, että ranta-asemakaava on seutukaavan vastainen. Kaava-alue sijaitsee seutukaavassa osoitetulla luonnonsuojelualueella (SL). Lisäksi alue on sisällytetty Natura 2000 -kohteeseen. Alueen luonnonarvoja ilmentää osaltaan myös se, että kohteen toteutuskeinoksi kaava-alueella on esitetty luonnonsuojelulakia.

Puumalan kunnanhallitus on hallinto-oikeudelle antamassaan lausunnossa esittänyt, että valitukset hylätään.

Ympäristökeskus, Metsähallitus, A ja B ovat antaneet vastineet.

Metsähallitus on toimittanut hallinto-oikeudelle lisäselvitystä saimaannorpan esiintymisestä lähialueella. Puumalan kunnanhallitus on antanut lausunnon Metsähallituksen lisäselvityksen johdosta.

Kuopion hallinto-oikeuden päätös

Hallinto-oikeus on hylännyt valitukset. Hallinto-oikeus on viitaten päätöksensä perusteluissa mainittujen oikeusohjeiden lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain 210 §:ään sekä rakennuslain
26 §:ään perustellut päätöstään seuraavasti:

Natura 2000 -ohjelman suojeluarvoja koskevat väitteet

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n (132/1999) mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennuslain 197 §:n 1 momentin mukaan kaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, noudatettava, mitä luonnonsuojelulain 10 luvussa säädetään.

Luonnonsuojelulain 10 lukuun sisältyvän 65 §:n 1 momentin mukaan, jos hanke tai suunnitelma joko yksinään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura 2000 -verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on, jollei hankkeeseen ole sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) 2 luvussa tarkoitettua arviointimenettelyä, asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Sama koskee sellaista hanketta tai suunnitelmaa alueen ulkopuolella, jolla todennäköisesti on alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia.

Luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentin mukaan luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden selvästi luonnossa havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty.

Valituksissa on katsottu, että asemakaava perustuu riittämättömään selvitykseen ja että se vaarantaa Natura 2000 -ohjelman luonnonarvoja, erityisesti norppakannan elinolosuhteita.

Kaava-alue sijaitsee Saimaan vesistöalueella Puumalan kunnan Rokansaaren pohjoispäässä, noin 10 kilometrin etäisyydellä kuntakeskuksesta lounaaseen. Kaava-alueen pinta-ala on noin 45 hehtaaria. Kaava-alueesta on korttelialueeksi osoitettu noin 5,5 hehtaaria, retkeily- ja ulkoilualueeksi noin 6 hehtaaria. Loppu kaava-alueesta on maa- ja metsätalousaluetta. Kaava-alueeseen kuuluu rantaviivaa noin 3 800 metriä, josta korttelialueisiin on osoitettu 750 metriä. Kaava-alueelle on osoitettu 12 rantarakennuspaikkaa kahteen kortteliin.

Rokansaaressa ja sen lähiympäristössä on olemassa olevaa loma-asutusta. Vahvistetussa Lietvesi - Suur-Saimaan osayleiskaavassa on valituksenalaisen kaava-alueen eteläpuolelle osoitettu 8 loma-asunnon rakennuspaikkaa ja saaren etelärannalle 11 rakennuspaikkaa. Myös kaava-alueen edustalla olevat saaret on osaksi osoitettu rakennuspaikoiksi. Alueen lähituntumassa kulkee useita laivaväyliä.

Kaavoitettu alue kuuluu Natura 2000 -verkoston alueeseen (koodi FI0500024). Alueen luontodirektiivin luontotyyppejä ovat kallioiden pioneerikasvillisuus ja harjumuodostumien metsäiset luontotyypit. Luontodirektiivin liitteen II lajeja ovat saimaannorppa ja saukko. Lintudirektiivin liitteen I lintuja ovat kaakkuri, kalatiira, kuikka ja kurki. Muita lajeja ovat isokoskelo, selkälokki, tukkakoskelo, harjus, järvilohi, järvitaimen, lahnaruoho ja nuottaruoho.

Puheena olevan ranta-asemakaavan alue esitettiin luonnonsuojelualueeksi ja sinne osoitettiin 12 korvattavaa rakennuspaikkaa Lietvesi - Suur-Saimaan rantaosayleiskaavaa valmisteltaessa. Ympäristökeskus jätti tuolloin alueen yleiskaavan ulkopuolelle. Vahvistamatta jättämistä perusteltiin seuraavasti: "Ottaen huomioon, että alueen pääasiallinen suojelutavoite on harjumuodostuman suojelu, sekä se, että Rokansaaren itäranta muilta osin on osoitettu loma-asumiseen, ei loma-asuntojen rakentaminen tilan Saimaan puoleiselle rannalle tuota huomattavaa haittaa suojeluarvoille."

Ottaen huomioon, että kyse on verrattain pienestä kaavahankkeesta, jossa on osoitettu 12 rakennuspaikkaa jo aiemmin rakennettuun ja liikennöityyn saaristoympäristöön, ei ranta-asemakaavassa osoitettujen rakennuspaikkojen voida katsoa siinä määrin lisäävän jo olemassa olevasta rakentamisesta norppakannalle tai muille Natura 2000 -ohjelmalla suojelluille luonnonarvoille aiheutuvaa rasitusta, että asemakaavan mukaisen rakentamisen voitaisiin katsoa luonnonsuojelulain 65 §:ssä tarkoitetulla tavalla todennäköisesti merkittävästi heikentävän Natura-alueen luonnonarvoja. Varsinaisen Natura-arvion toimittamisvelvollisuuden kynnys ei kaavahankkeessa siten ole ylittynyt. Päätös ei heikennä tai hävitä norpan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja.

Kaavahanketta varten on laadittu ympäristöselvitys, jossa on tarkasteltu hankkeen taustoja ja tavoitteita, aluetta koskevia aikaisempia tutkimuksia, ympäristön peruspiirteitä, Natura 2000 -aluetta, suunnittelun taustaa, alueen kasvillisuutta ja eläimistöä sekä arvioitu rakentamiseen soveltuvia ja soveltumattomia alueita. Selvitys on liitetty kaavaselostukseen. Selvityksessä on arvioitu, ettei kaava todennäköisesti merkittävästi heikennä puheena olevan Natura-alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue kuuluu Natura 2000 -verkostoon. Kaavahankkeen laajuus ja tarkoitus huomioon ottaen laadittua selvitystä on pidettävä tarkkuudeltaan maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n vaatimukset sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 25 §:ssä säädetyt vaatimukset täyttävänä.

Valituksissa esitetyt muut väitteet

Metsähallituksen mukaan kaavan rakennustiheydessä ei ole noudatettu niitä periaatteita, jotka ovat muodostuneet 1990-luvulla vakiintuneeksi käytännöksi.

Asemakaavan rakentamistehokkuutta 3,2 rantarakennuspaikkaa todellista rantaviivakilometriä kohden ei voida pitää liian suurena.

Metsähallitus on valituksessaan lausunut, että kaavaa laadittaessa ja hyväksyttäessä olisi kunnanvaltuuston tullut noudattaa erityisesti maankäyttö- ja rakennuslain 10 lukua, 18 §:ää, 32 §:ää ja 132 §:ää. A ja B ovat valituksissaan katsoneet, että asemakaava on ristiriidassa seutukaavan kanssa.

Asiassa ei ole osoitettu, ettei päätöksessä olisi otettu asianmukaisesti huomioon maankäyttö- ja rakennuslain 10 luvun ranta-alueita koskevia erityisiä säännöksiä. Maankäyttö- ja rakennuslain 18 §:ssä säännellään alueellisen ympäristökeskuksen tehtäviä. Lainkohta ei tule sovellettavaksi tässä asiassa.

Suunnittelualue on osa seutukaavan SL-varauksesta. Seutukaavaselostuksen mukaan Rokansaari on Saimaan Lietvedellä sijaitseva harjujensuojeluohjelmaan kuuluva maisemallisesti merkittävä harjusaari. Luonnonsuojelualueen laajennusalue sisälampineen liittyy jo olevaan suojelualuee- seen. SL-merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja alueita. Suojelumääräyksen mukaan ennen vallitsevien luontosuhteiden muuttamiseen tähtääviä toimenpiteitä on asianomaiselle ympäristönsuojeluviranomaiselle varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota alueella sijaitsevan harjun suojeluun soranotolta.

Valituksenalaisen kaava-alueen pinta-alasta on 88 prosenttia osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR) tai maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on ympäristöarvoja (MY). Lisäksi loma-asuntojen korttelialueelle on annettu /s-merkintä. Merkinnällä osoitetuilla RA-alueilla on, lukuun ottamatta rakennusluvan yhteydessä sallittuja toimia, maankamaran kaivaminen, louhiminen sekä muut vastaavasti ympäristöä oleellisesti muuttavat toimenpiteet kiellettyjä.

Edellä oleva huomioon ottaen asiassa ei ole osoitettu, että seutukaavan ohjausvaikutus olisi lainvastaisesti jätetty huomioon ottamatta. Hanke ei ole luonteeltaan sellainen, että se edellyttäisi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista menettelyä.

Metsähallitus on edelleen katsonut, että kaava on ristiriidassa tai siinä ei ole otettu huomioon seuraavia luonnonsuojelulain kohtia: 50 §, 65 §, 66 §, 68 § ja 72 §.

Luonnonsuojelulain 50 § velvoittaa ympäristöministeriötä toteuttamaan luonnonsuojeluohjelmia. Lainkohtaan ei voida asiaan vaikuttavalla tavalla vedota valitettaessa kunnanvaltuuston tekemän asemakaavan hyväksymispäätöksestä. Luonnonsuojelulain 66 § ei tule asiassa sovellettavaksi, koska asiassa ei ole ollut tarpeen suorittaa varsinaista Natura-arviota. Luonnonsuojelulain 68 §:n säännös koskee Natura 2000 -verkoston toteuttamisen aikataulua. Lainkohtaan ei voida tehokkaasti vedota arvioitaessa kaavapäätöksen lainmukaisuutta. Metsähallitus on asiaa tarkemmin perustelematta katsonut vielä, ettei luonnonsuojelulain 72 §:ää ole asianmukaisesti otettu huomioon. Sanottu lainkohta sääntelee viranomaisiin rinnastuvien toimielinten asemaa luonnonsuojelulakia sovellettaessa.

Lopputulos

Valituksenalainen päätös ei ole lainvastainen valituksissa esitetyillä perusteilla. Tämän vuoksi hallinto-oikeus on hylännyt valitukset.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1. Metsähallitus on valituksessaan vaatinut, että Kuopion hallinto-oikeuden ja Puumalan kunnanvaltuuston päätökset kumotaan. Vaatimuksensa tueksi Metsähallitus on uudistanut asiassa aikaisemmin esittämänsä sekä lausunut muun ohella seuraavaa:

Kysymyksessä oleva kaava-alue sijaitsee sellaisella Natura 2000 -kohteeseen kuuluvalla alueella, joka on sisällytetty kohteeseen saimaannorpan lisääntymisympäristön turvaamiseksi. Kohteen toteutuskeinoksi mainitulla alueella on esitetty luonnonsuojelulakia. Tavoitteena on alueen rauhoittaminen etenkin talviaikaiselta toiminnalta. Hyväksytty kaavaratkaisu ei ole perustunut alueen suojelutavoitteet huomioon ottaen riittäviin selvityksiin.

Saimaan alueen kaavoituksessa on aikaisemmin pyritty arvioimaan alueen niin sanottu kokonaiskantokyky siten, että häiriö ei yhteensä olisi merkittävästi haitallinen saimaannorpalle. Tällöin esimerkiksi ydinalueet on rauhoitettu jättämällä ne rakentamatta. Tavoitteena on varsinkin talviaikaisen häiriön minimointi lisääntymis- ja pesimäpaikoilla. Vastaavasti on menetelty suunniteltaessa Natura 2000 -verkostoehdotukseen sisällytettävien kohteiden rajauksia Saimaalla. Lähistöllä jo oleva rakennuskanta on kestämätön peruste sallia alueella lisärakentamista. Saimaannorpan suojelun kannalta on oleellista kokonaishäiriön määrä.

Alueen nykyinen liikenne on ainoastaan avovesiaikaista veneliikennettä. Alueella ei ole talviaikaisia moottorikelkkauria tai -reittejä. Alueella ei ole kartoitettu norpan levähdyspaikkoja eli kesäaikaisia rantamakuupaikkoja. Todennäköisesti ranta-alue rakennuspaikkojen kohdalla ei ole norppien levähdyspaikkana käytössä, koska norpat suosivat kiveä ja kalliota makuualustanaan.

Kaavaratkaisun tueksi ei voida vedota Lietveden - Suur-Saimaan yleiskaavan luontoselvityksiin, koska mainitussa yleiskaavassa puheena oleva alue osoitettiin SL-alueeksi korvattavine rakennuspaikkoineen.

Vaikka Lietveden eteläosan norppakanta on edelleen hyvin pieni, sen merkitys koko norppakannalle on jatkuvasti kasvanut.

2. A on valituksessaan vaatinut, että Kuopion hallinto-oikeuden ja Puumalan kunnanvaltuuston päätökset kumotaan. Vaatimuksensa tueksi A on uudistanut aikaisemmin esittämänsä sekä lausunut muun ohella seuraavaa:

Arvioitaessa sitä, lisääkö nyt kysymyksessä olevassa kaavassa suunniteltu rakentaminen rasitusta Natura 2000 -kohteen suojeltaville luonnonarvoille, on otettava huomioon, että kaikki lähistön rakennuspaikat eivät sijaitse Natura 2000 -kohteen alueella. Esimerkiksi ne vahvistetussa Lietveden - Suur-Saimaan osayleiskaavassa osoitetut rakennuspaikat, jotka on erikseen mainittu hallinto-oikeuden päätöksen perusteluissa ja jotka on osayleiskaavassa osoitettu nyt kysymyksessä olevan ranta-asemakaavan kaava-alueen eteläpuolelle, sijaitsevat Natura 2000 -kohteen ulkopuolella. Niillä Rokansaaren ja sen lähisaarten alueilla, jotka on sisällytetty Natura 2000 -kohteeseen, on yhteensä kymmenen rakennettua lomarakennuspaikkaa. Näin ollen ranta-asemakaavassa osoitetut kaksitoista rakennuspaikkaa yli kaksinkertaistaisivat rakennuskannan edellä mainitulla Natura 2000 -kohteeseen sisällytetyllä alueella.

3. B on valituksessaan vaatinut, että Kuopion hallinto-oikeuden ja Puumalan kunnanvaltuuston päätökset kumotaan. Vaatimuksensa tueksi B on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Kysymyksessä oleva kaavahanke ei täytä luonnonsuojelulain 65 §:n vaatimusta, koska kaavaa laadittaessa ei ole suoritettu mainitussa säännöksessä tarkoitettua Natura-arviointia. Erityisesti hankkeen vaikutukset norpan suojeluun olisi tullut selvittää. Asiantuntijoiden mukaan norppakanta on lisääntynyt alueella. Ilman tieteellisesti tarkkoja selvityksiä asiassa ei ole perusteita arvioida sitä, heikentääkö tai hävittääkö kaavaratkaisu norpan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja.

Kaava-alue on seutukaavassa osoitettu arvokkaaksi harjualueeksi (sh) ja luonnonsuojelualueeksi (SL). Alueen suojeluarvot eivät ole muuttuneet. Kaavassa suunniteltu kahdentoista loma-asunnon rakentaminen vaikuttaa suojeluarvoihin kielteisesti. Kaavaratkaisu on seutukaavan vastainen.

Puumalan kunnanhallitus on selityksessään viitannut Kuopion hallinto-oikeuden päätöksen perusteluihin ja esittänyt, että päätöstä ei muuteta.

C Oy on selityksessään samoin viitannut Kuopion hallinto-oikeuden päätöksen perusteluihin ja esittänyt, että päätöstä ei muuteta.

Metsähallitus, A ja B ovat antaneet vastaselitykset.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus kumoaa Kuopion hallinto-oikeuden ja Puumalan kunnanvaltuuston päätökset.

Perustelut

1. Natura-arviointi

1.1. Säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslain 197 §:n 1 momentin mukaan kaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on sen lisäksi, mitä mainitussa laissa säädetään, noudatettava, mitä luonnonsuojelulain 10 luvussa säädetään. Lupa-asiaa ratkaistaessa ja muuta viranomaispäätöstä tehtäessä on lisäksi noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään.

Luonnonsuojelulain (1096/1996) 10 lukuun sisältyvillä lain 65 ja 66 §:llä on pantu kansallisesti täytäntöön luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun neuvoston direktiivin (92/43/ETY, luontodirektiivi ) 6 artiklan 3 ja 4 kohta

Jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura 2000 -verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on luonnonsuojelulain 65 §:n 1 momentin (371/1999) mukaan tullut asianmukaisella tavalla arvioida nämä vaikutukset, jollei hankkeeseen ole ollut sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) 2 luvussa tarkoitettua arviointimenettelyä. Luvan myöntävän tai suunnitelman hyväksyvän viranomaisen on pykälän 2 momentin mukaan katsottava, että 1 momentissa tarkoitettu arviointi on tehty. Viranomaisen on sen jälkeen pyydettävä siitä lausunto alueelliselta ympäristökeskukselta ja siltä, jonka hallinnassa luonnonsuojelualue on. Jos ympäristökeskus itse on hankkeen toteuttaja, lausunnon antaa sen sijasta ympäristöministeriö.

Luonnonsuojelulain 66 §:n 1 momentin (371/1999) mukaan viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos 65 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu arviointi- ja lausuntomenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon.

Luontodirektiivin 3 artiklan 1 kohdan 1 alakohdan mukaan perustetaan erityisten suojelutoimien alueiden yhtenäinen eurooppalainen ekologinen verkosto, "Natura 2000". Tämän verkoston avulla, joka koostuu alueista, joilla on liitteessä I lueteltuja luontotyyppejä ja liitteessä II lueteltujen lajien elinympäristöjä, on varmistettava kyseisten luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen suotuisan suojelun tason säilyttäminen tai tarvittaessa ennalleen saattaminen niiden luontaisella levinneisyysalueella. Mainitun artiklankohdan 2 alakohdan mukaan Natura 2000 -verkostoon kuuluvat myös jäsenvaltioiden luonnonvaraisten lintujen suojelusta annetun neuvoston direktiivin (79/409/ETY, lintudirektiivi ) säännösten mukaisesti luokittelemat erityiset suojelualueet.

1.2. Natura 2000 -alue

Kysymyksessä oleva kaava-alue on osa valtioneuvoston 20.8.1998 tekemällä päätöksellä hyväksyttyä Natura 2000 -verkostoehdotuksen kohdetta FI0500024, Lietvesi . Kohde on sisällytetty verkostoehdotukseen luontodirektiivin (92/43/ETY) mukaisena yhteisön tärkeänä pitämänä alueena (SCI). Kohteen kokonaispinta-ala on 19 271 hehtaaria. Kohteen pinta-alasta 92 prosenttia on vesialuetta.

Kohteen on katsottu olevan kokonaisuudessaan luontodirektiivin liitteen II lajeihin kuuluvan saimaannorpan ( Phoca hispida saimensis ) elinympäristöä. Mainittu laji on osoitettu luontodirektiivin liitteessä tähdellä (*) ensisijaisesti suojeltavaksi lajiksi. Kohteen alueella on arvioitu olevan noin 18-26 norppaa, mikä on noin 9 prosenttia koko norppakannasta.

Kohteen tietolomakkeen mukaan Lietvesi on tärkeä saimaannorpan elinalueena, mutta sillä on merkitystä myös melko luonnontilaisen ja karun järviluonnon säilymiselle. Alueella on myös arvokkaita geologisia muodostumia. Kohde edustaa tietolomakkeelta ilmenevän selvityksen mukaan seuraavia luontotyyppejä: kallioiden pioneerikasvillisuus (8230), harjumuodostumien metsäiset luontotyypit (9060) ja kasvipeitteiset silikaattikalliot (8220). Nämä luontotyypit ovat olleet saimaannorpan ohella perusteena kohteen sisällyttämiselle verkostoehdotukseen niiden kohteen osa-alueiden osalta, joilla luontotyyppejä esiintyy.

Kohteen toteutuskeinoksi kaava-alueella on esitetty luonnonsuojelulakia

1.3. Oikeudellinen arviointi

Asiassa saadun selvityksen mukaan Rokansaari on keskellä norppien lisääntymisaluetta. Kaavaselostuksen liitteenä olevan ympäristöselvityksiä ja vaikutustarkasteluja koskevan lisäselvityksen mukaan Rokansaarella esiintyy luontodirektiivin luontotyypeistä kallioiden pioneerikasvillisuutta ja harjumuodostumien metsäisiä luontotyyppejä.

Edellä olevan perusteella ja kun otetaan huomioon kaava-alueen sijainti Vasikaisten saariryhmän ja Lietsalmen tuntumassa sekä Rokansaaren ranta-alueilla jo olemassa olevan loma-asutuksen sekä kaavassa suunnitellun maankäytön yhteisvaikutukset, kaavahankkeen on katsottava todennäköisesti merkittävästi heikentävän kysymyksessä olevan Natura 2000 -kohteen suojeltavia luonnonarvoja. Kaavahanke on näin ollen edellyttänyt luonnonsuojelulain 65 §:n 1 momentissa tarkoitetun arvioinnin tekemistä. Kunnanvaltuuston päätös kaavan hyväksymisestä on mainitun arvioinnin puuttumisen johdosta ollut kuntalain 90 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla lainvastainen.

2. Seutukaavan ohjausvaikutus

2.1. Oikeusvaikutteisen yleiskaavan puuttuminen

Kun otetaan huomioon maankäyttö- ja rakennuslain 42 §:n 1 momentti, 54 §:n 1 momentti sekä 73 §:n 2 momentti, yleiskaava on ohjeena laadittaessa ranta-asemakaavaa.

Kaava-alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Näin ollen yleiskaava ei ole voinut olla ohjeena kaavaa laadittaessa. Sen sijaan alueella voimassa olevalla seutukaavalla on vaikutusta kaavan laadinnassa.

2.2. Säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslain 210 §:n 1 momentin mukaan rakennuslain nojalla voimaan tullut seutukaava on voimassa rakennuslain mukaisin seutukaavan oikeusvaikutuksin, kunnes se korvataan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisella maakuntakaavalla tai kumotaan.

Rakennuslain (370/1958) 26 §:n 1 momentin (626/1969) mukaan seutukaavan on tullut olla ohjeena laadittaessa ja muutettaessa muun ohella asemakaavaa.

2.3. Seutukaavan aluevaraus

Muun ohella nyt kysymyksessä oleva alue on sisällytetty laajennusalueena Mikkelin-Pieksämäen seutujen 18.2.2000 ja 11.4.2002 vahvistetussa seutukaavassa Rokansaaren alueelle seutukaavassa jo aiemmin osoitettuun luonnonsuojelualueeseen (SL). Seutukaavan SL-merkinnällä on osoitettu luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja alueita. Samalla edellä mainittuun SL-aluevaraukseen on lisätty eräitä Rokansaaren pieniä lähisaaria.

Seutukaavan selostuksen mukaan Rokansaari on Saimaan Lietvedellä sijaitseva harjujensuojeluohjelmaan kuuluva maisemallisesti merkittävä harjusaari. Laajennusalue sisälampineen liittyy erottamattomasti eteläiseen seutukaavassa jo olevaan suojelualuevaraukseen. Alueella on merkitystä paitsi luonnonsuojelun, myös virkistyskäytön ja esihistoriallisten kohteiden suojelun kannalta.

2.4. Oikeudellinen arviointi

Kaavassa on osoitettu yhteensä kaksitoista rakennuspaikkaa Rokansaaren koillis- ja itäosan ranta-alueille. Kun otetaan huomioon kaavassa osoitettu maankäyttö ja alueen luonnonarvoista asiakirjoista saatava selvitys, alueella voimassa oleva seutukaava ei ole ollut kaavaa laadittaessa riittävästi ohjeena. Kunnanvaltuuston päätös kaavan hyväksymisestä on siten ollut myös tältä osin kuntalain 90 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla lainvastainen.

3. Lopputulos

Edellä kohdissa 1. ja 2. lausuttu huomioon ottaen Kuopion hallinto-oikeuden ja Puumalan kunnanvaltuuston päätökset on kumottava.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Esa Aalto, Lauri Tarasti, Pekka Vihervuori, Marjatta Kaján ja Kari Kuusiniemi. Asian esittelijä Riitta Mutikainen.